keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Viikko ensikohtaamisesta.

Tänään on kulunut viikko siitä, kun pikku-Morris muutti luoksemme. Kaikki on mennyt odotettua paremmin, jos unohdettaan alun stressioksennus ja muutaman päivän kestänyt ripulishow.

Penniä kiinnostavat maisemat ja Morrista..?


Olen ollut hieman arka hellimään uutta tulokasta, sillä en ole halunnut antaa Pennille sellaista kuvaa, että joku muu menisi hänen edelleen tässä meidän suhteessa. Isäntä sen sijaan on leikittänyt ja lellinyt pentua, ja vaikka Morris tuleekin minun tyynylleni öisin nukkumaan, on hän mielestäni rauhallisempi isin sylissä, kuin minun. Johtunee osittain siitä, että minä olen se iso paha jätti, joka tunkee väkisin matolääkettä ruutalla suuhun, pesen pyllyn sotkuisen vessareissun jälkeen, ja nostan pois Pennin ruokakupin ääreltä, jotta toinen saisi ensin rauhassa syödä sen, minkä syö.

Makkarin oven ali on kiva metsästää toisen tassuja.


Pojat taasen tulevat toimeen keskenään erittäin hyvin. Ihan kylki kyljessä ei vielä aikaa vietetä, mutta silloin tällöin kumpainenkin hoitaa toisen korvantausten pesun. Penni on kyllä perusteellisempi pesijä, sillä välillä pennusta pestään ihan joka paikka. 

Slurps.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti