maanantai 16. joulukuuta 2013

Kissan suu: kieli, leuat, hampaat sekä hammasterveys

Kynsien lisäksi myös kissan suu paljastaa sen olevan petoeläin. Sekä kissan hampaisto että kieli ovat omiaan liharuoan nauttimiseen: saaliin tappamiseen, lihan paloitteluun sekä syötäväksi liian suurten luiden siistimiseen viimeisestäkin lihanrippeestä. Suun osuuteen ruoansulatuksessa ei tässä tekstissä paneuduta lihan pilkkomista enempää.

Kieli

Kissan karhea kieli on omiaan turkin sukimiseen, sillä sen pinta on päällystetty pienillä koukkumaisilla ulokkeilla, kielinystyillä tai tarkemmin keilanystyillä. Turkin harjaamisen lisäksi karhealla kielellä saa raapattua viimeisetkin lihanrippeet suurista luista, jolloin saaliseläimestä ei mene hukkaan yhtään syötäväksi kelpaavaa osaa. 

Kissan makuaisti on rajoittuneempi kuin ihmisellä, kissa ei nimittäin maista makeaa, sillä sillä ei ole makean maistamiseen tarvittavaa makunystyröitten rakennetta. Sokerin maistamattomuutta on tutkittu esimerkiksi vesitestillä, jossa toiseen juoma-astiaan oli lisätty runsaasti sokeria. Kissat eivät osoittaneet erityistä mieltymystä tai torjuntaa kumpaakaan astiaa kohtaan, joten ne eivät huomanneet eroa veden makeudessa.
Yksi erittäinkin luonnollinen syy makeanaistinten puuttumiselle löytyy: lihansyöjä ei tarvitse niitä mihinkään, sillä hiilihydraatit eivät ole osa sen luontaista ravintoa.

Väkäsiä kielen pinnalla.

Leuat ja hampaan rakenne

Kissan leuat liikkuvat vain pystyasennossa, eivät sivuttain kuten esimerkiksi ihmisen. Tämä helpottaa kissaa pitämään kiinni saaliistaan, sekä auttaa sitkaiden lihapalojen leikkuussa. Hampaiden leikkuuvoima ei lipsahda sivulle kovaakaan luuta poikki purtaessa, kun leuat pysyvät kohdakkain. Sivuttaisliikettä ei myöskään tarvita ravinnon jauhamiseen, sillä kissa nielee ruokansa suupaloina, jauhantaan sopivien litteäkärkisten hampaiden puuttuessa.

Hampaat kiinnittyvät leukaluuhun hammasjuurten avulla. Hampaan esillä olevaa, kiilteen peittämää osaa kutsutaan hampaan kruunuksi tai teräksi, mikä sopiikin kissaeläimille paremmin. Hampaan sisällä, ydinontelossa, kulkevat verisuonet sekä hermosto. Ikenen sisään jäävä hampaan kaula on terää herkempi vahingoittumaan, sillä kovaakin kovempi terää suojaava kiille muuttuu ienten alla luun kaltaiseksi hammassementiksi.

Kissan hampaat

Kissan hampaisto koostuu kolmestakymmenestä pysyvästä hampaasta, pennun 26 maitohammasta puhkeavat muutaman viikon iässä. Hampaiden vaihto pentuhampaista pysyviin tapahtuu noin neljästä kuukaudesta kuuden kuukauden ikään.

Pennun kulmahammas vaihtumassa pysyvään hampaaseen. Pysyvä hammas kasvaa paikalleen parissa viikossa, nopeamminkin.

Hampaisto koostuu neljästä suuresta caninuksesta eli kulmahampaasta, niiden väliin jäävistä pikkuruisista inkisiiveistä eli etuhampaista, premolaareista eli välihampaista sekä molaari- eli poskihampaista. Etuhampaita kissalla on kuusi sekä ylä- että alaleuassa, kulmahampaita neljä, kaksi ylhäällä ja kaksi alhaalla. Välihampaita on yläleuassa kolme molemmin puolin, alhaalla vain kaksi kummallakin puolella. Neljä poskihammasta puhkeavat vasta pysyvien hampaiden yhteydessä, kaksi ylös ja kaksi alas.

Kuvassa osa kissan hampaista.
Kissan hampaat soveltuvat erittäin hyvin lihansyöjälle: kulmahampailla se saa puraistua pienen saaliseläimen kallon halki tai pideltyä suurempaa saaliseläintä, kuten kania, kiinni sitä tukehduttaessa. Yläleuan taimmaisilla, terävillä ja kiilamaisilla välihampailla kissa leikkaa lihan pienempiin osiin, ja vaikka kissaeläimillä poskihampaat onkin, ei niillä hienonneta syötyä ravintoa: alaleuan molaarit toimivat raateluhampaina yläleuan taimpien välihampaiden tavoin, yläleuan poskihampaat taas ovat mitättömän pikkuruiset.

Ruokailun lisäksi kissa käyttää hampaitaan myös turkkiaan hoitaessa: nakertaen avatakseen takkuja tai poistaakseen turkkiin takertuneita tikkuja, kissanhiekkaa, neulasia jne.

Sormenvälitkin on hyvä nakerrella puhtaiksi.

Hammasterveys

Huono hammashygienia -> kuoleman löyhäys
Hyvin hoidetut hampaat -> miellyttävän hajuinen hengitys

Harjaa hampaat, huuhdo suu: hammaspeikko lannistuu!

Vaikka se kurja asia onkin, ei kissan hampaita samalla tavalla korjailla, kuin ihmisellä. Siksi kissan hampaiston hyvinvoinnista tulisikin huolehtia läpi kissan eliniän. 
Kissan hampaisiin kertyy plakkia ja hammaskiveä samoin kuin ihmisellekin, jos sille tarjotaan sellaista ravintoa, joka ei mekaanisesti puhdista hampaistoa. Luonnollisella ravinnolla, sitkaalla lihalla ja luulla, kissa saa riittävän mekaanisen puhdistuksen, eikä erillistä hammashuoltoa välttämättä koskaan tarvita. 

Nappulaa ja pehmeitä märkäruokia ravinnokseen saavan kissan hampaisiin kertyy erittäin helposti plakkia, joka ajan myötä kovettuu hammaskiveksi. Hammaskiveä ei esiinny ainoastaan hampaan näkyvällä pinnalla, vaan se voi yltää myös ikenen alle, jolloin se aiheuttaa herkästi ientulehduksen eli gingiviitin. Ientulehdus näkyy herkästi verta vuotavina, punoittavin ienrajoina, ja on tuttu vaiva myös monelle ihmiselle. Pahimmillaan ientulehdus johtaa hampaan kiinnityskudoksen tulehdukseen, paradontiittiin joka saa hampaan lopulta irtoamaan. Paradontiitissa hampaan kiinnityskudos, leukaluu ja hammassementti kärsivät pysyvästi, joten parannettavaan ientulehdukseen kannattaa puuttua heti, mieluiten eilen.
Hammashoidosta riippumaton syöpyminen, eli resorptio on myös yleistä kissoilla. Syöpymätaudissa hammas alkaa usein tuhoutumaan hampaankaulan alueelta, jolloin vaiva huomataan ilman röntgenkuvia vasta silloin, kun vaiva on jo edennyt niin pitkälle, että hampaasta alkaa irrota paloja. Hampaiden säännöllinen hoito ja niiden kunnon tarkkailu auttaa siis havaitsemaan myös tämänkaltaiset sairauden aiheuttamat muutokset.

Mikäli kissa ei saa hampailleen riittävää mekaanista hankausta ravinnostaan, tulisi kissan hampaat harjata, mieluiten päivittäin. Kissalle kannattaa valita mahdollisimman pienellä harjasosalla varustettu harja, ja vartavasten kissoille suunnattu hammastahna. Kissan hampaiden harjaus niiden ulkopinnoilta on tärkeämpää, kuin suun sisäpuolelle ulottuva harjaus. 
Harjaus kannattaa aloittaa jo pentuiässä, jolloin siihen tottuminen on kissalle helpompaa. Aikuisenkin kissan voi kuitenkin totuttaa harjaukseen, kärsivällisyyden ja palkitsemisen avulla. Mikäli harjaus tuntuu kovin hankalalta, jää vaihtoehdoksi ruokavalionmuutos luonnollisempaan suuntaan ;)

Meillä nappula-aikaan käytössä olleet hammasharja ja -tahna. Näille ei enää ole ollut tarvetta.

Kissan hampaiden hoito eläinlääkäriasemilla on kallista lystiä, sillä hammashuolto voidaan tehdä vain anestesian alaiselle kissalle. Kissan suuhun olisi hyvä kurkkia aina toisinaan, ja pitää silmällä hampaiden kuntoa, jolloin vaivoihin pystytään vaikuttamaan ajoissa. 

Lihanpaloista koostuva ateria edes kerran viikkoon edesauttaa hampaiden hyvinvointia.
Kuitenkin, mitä enempi, sen parempi.

Kissan hampaiden ehkäisevällä huollolla voidaan siis säästää pitkän pennin lisäksi myös kissaa kivuilta ja anestesialta. Monien suosittelemien hammasraksujen (esim. Royal Canin Oral Sensitive, Hill's Oral Care Feline) ja hammasnamien (esim. Whiskas Dentabites) sijaan kannattaa keskittyä lihapitoiseen ruokintaan, sillä mikään raksu ei oikeasti ole rakenteeltaan sellainen, että se hammasta puhdistaisi. Raksuvalmistajat lupaavat, että nappula on tavallista pehmeämpi, jolloin hammas uppoaa siihen ja puhdistuu. Todellisuudessa kissan terävä hammas joka tapauksessa hajottaa raksun tuhannen päreiksi pistemäisessä puristuksessa, eikä puhdistavaa vaikutusta synny. Tässäkin asiassa kannattaa siis suhtautua kriittisesti valmistajien tuotelupauksiin.


Vinks: Meillä näissäkin kuvissa mallina ollut Penni on innostunut järsimään kiipeilyteliinestä roikkuvaa karkeaa sisalköyden pätkää, ja tavallaan harjailee siinä itse hampaitaan.


Miten teillä pidetään huoli kissan hammashygieniasta? Onko ollut ongelmia hampaistossa, mahdollisia hammaskivenpoisto-operaatioita?

8 kommenttia:

  1. Hei! Mahtava tietopaketti!
    -Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-

    VastaaPoista
  2. Tuota hampaiden harjausta en koskaan tajunnut opettaa meidän pojille, ja Vili oli tullessaan niin arka ettei raaskinut kiusata ylimääräisiä. Onneksi Vilille ja Nöpölle kelpaa liha raakana ja kypsennettynä, mm nyt ollut hittinä isot kanafileet missä on jäystämistä. Lumo on hankalampi, kun ei suostu hienohelmana mitään syömään paitsi nappuloita.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta onneksi hammaskiven kertyminenkin on yksilöllistä, eikä kaikille (toivottavasti ei teidän Lumollekaan) tule sitä niin herkästi :) Toki karkeita leluja ja köysiäkin nakertamalla saa hyvää mekaanista harnkausta hampaisiin :)

      Poista
  3. Mainio postaus! Hyvin tärkeä osa-alue kissan terveyteen liittyen. Meidän kissat hoitaa itse hampaansa - raakaruokinnan avulla :) Sisalnarut, keppilelujen varret sun muut tikut ovat myös mieluisaa järsittävää. Kunhan eivät vain niele mitään osia tai koske nahkadivaaniini, niin kaikki on hyvin.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, eikähän divaanikin saa olla rauhassa, kun on riittämiin sallittuja aktiviteetteja ;)

      Poista
  4. Olipa hyvä postaus! Meidän puolivuotiaan kisun hengitys tuppaa haisemaan, joten on täytynyt alkaa ottaa enemmän selvää kissojen suunterveydestä. Mun olis tarkoitus alkaa syöttää noille kisuille sellasta merileväjauhetta (PlaqueOff), jonka pitäisi poistaa ja estää bakteeriplakkia (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siihen hajuun saattaa ton ikäsellä osittain vaikuttaa myös hampaiden vaihtuminen, muistelisin että meillä oli hajuhaittaa niihin aikoihin, vaikkei plakkia juuri ollutkaan.Vähän jos hammas heiluu, niin ikenen all pakkautuu tietty helpommin kaikkea mönjää haisemaan.

      Tosta PlaqueOffisa ei oo itsellä kokemusta, mutta koirien raakaruokapuolella muistan kuulleeni asiasta epäilyjä ja jotain, ettei sen vaikutusta oo kokeissa pystytty näyttää todeksi. Kuluttajalausunnot tietty puhuu toista, parhaan vastauksen toimivuudesta saa varmasti kokeilemalla itse. :) Tuu sitte jakaa kokemuksia :)

      Poista