Joulunajan vaaranpaikat: kauniit kukat sekä suloinen suklaa

Joulu lähestyy ja koti täyttyy kanelin sekä hyasintin tuoksusta. Joulukukat ovatkin mukava tunnelmanluoja ja kodin kaunistus, mutta ihan mitä tahansa joulukukkaa ei kannata kissatalouteen hankkia.

Tulppaanit 'Rococo' sekä 'Princess Irene'

Vuosikaudet on kulkenut huhu siitä, että yksi juhlakauden suosituimmista kasveista, joulutähti, Euphorbia pulcherrima, olisi sekä ihmisille että eläimille hengenvaarallinen. Joulutähti kuuluu tyräkkikasvien sukuun, johon kuuluvien kasvien yhteispiirteenä on vaalea maitiaisneste. Maitiaisneste on ärsyttävää, ja se saattaa nieltynä aiheuttaa ärsytysoireita suun, nielun ja vatsan alueella. Kaikessa on poikkeuksia, ja toisinaan joulutähden maitiaisneste saattaa aiheuttaa ärsytystä vaikeamman allergiareaktion. Kasvi ei kuitenkaan ole väittämistä huolimatta myrkyllinen, joskin sen hankkineen tai lahjaksi saaneen kannattaa varotoimenpiteenä sijoittaa kasvi niin, etteivät perheen lemmikit pääse siihen käsiksi.

Viime vuosina joulun suursuosikiksi on noussut myrkyllisyydeltään vertaansa vailla oleva joulukukka, Helleborus niger, helleborus, eli kotoisammin jouluruusu. Jouluruusu on herkkä ja kaunis kasvi, mutta lapsi- ja lemmikkieläinperheiden kannattaa kiertää se kaukaa. Jo pienen määrän syöminen saattaa aiheuttaa vakaviakin myrkytysoireita, ja onpa sitä käytetty antiikin aikaan myös biologisena aseena. Jouluruusun sisältämät myrkyt, helleboreiini ja helleboriini aiheuttavat limaneritystä ja kurkun ja nielun turpoamista sekä aivastelua. Suuret annokset jouluruusun myrkkyä oksettavat ja aiheuttavat ripulia, pahimmillaan myrkytys aiheuttaa elimistön pettämisen ja kuoleman.

Pitkäikäisyytensä ja helppohoitoisuutensa vuoksi suosittu tulilatva, Kalanchoe calandiva, on niin ikään myrkyllinen syötynä. Tämän joulunaikaan useimmiten punaisena ja valkoisena saatavan kasvin sisältämät glykosidit, kuten kardenolidi ovat sydämeen vaikuttavia myrkkyjä. Suurina määrinä nautittuna ne saattavat aiheuttaa sydämeen tulevien hermoimpulssien häiriöitä ja johtaa sydänpysähdykseen.

Jouluiset sipulikukat: amaryllis, oikealta nimeltään jaloritarinkukka, Hippeastrum, hyasintti, Hyacinthus orientalis, ja tulppaanit, Tulipa ovat lehti-ja kukkaosiltaan varsin vähän haitallisia. Suurin myrkytysvaara piilee niiden sipuleissa, joiden syömisestä saattaa aiheutua vakaviakin vaivoja, oksentelusta rytmihäiriöön. Amaryllikset ja tulppaanit tuovat iloa kotiin myös leikkokukkina, jolloin sipulin myrkyllisyydestä ei tarvitse murehtia. Syötynä lehdet ja kukatkin voivat tietysti ärsyttää suuta ja vatsaa, jolloin syljeneritystä, oksentelua ja ripuliakin saattaa esiintyä.

Turvallisimpia joulunajan kukkia muovikukkien ohella lienevät joulukaktus, Schlumbergera x buckleyi, sekä erilaiset ananaskasvit, kuten timanttiananas, Guzmania lingulata, jotka ovat myrkyttömiä. Sen lisäksi voi joulunakin kodin koristeena käyttää kissanruohoa, vaikka se ehkä tuokin enemmän mieleen pääsiäisen kuin talvisen juhlan... Kissanruoho kuitenkin on kissan mielestä varmasti paremman makuista kuin kitkerät joulunajan kasvit, ja jotkut kissat jättävätkin muut huonekasvit rauhaan, kun tarjolla on esimerkiksi vehnänorasta.

Muistattehan pitää myös suklaakonvehtirasiat kissojen ulottumattomissa, sillä varsinkin minttutäytteiset konvehdit saattavat kiinnostaa kissoja. Maitosuklaa on lemmikeille vaarattomampaa, kuin tumma suklaa, sillä mitä suurempi kaakaopitoisuus, sen enemmän teobromiinia suklaa sisältää. Teobromiini on kofeiinin kaltainen, joskaan ei yhtä tehokas piriste. Se lisää myös virtsaneritystä, ja virtsan tiputtelu onkin yksi oireista sydämentykytyksen, läähätyksen ja levottomuuden ohella. Tappavan annoksen raja on kissalla noin 200 mg teobromiinia per painokilo, ja koiralla 300 mg/kg. Sadassa grammassa maitosuklaata teobromiinia on noin 150 mg ja tummassa suklaassa noin 450 mg. Aivan pieni määrä ei siis ole vielä tappava, mutta oireiden ilmaantumiseen tarvittava määrä on yksilökohtainen.

Muita lemmikille myrkyllisiä kasveja ja aineita voit etsiä vaikkapa näiltä englanninkielisiltä eläinten myrkytysavun sivuilta. Kasvien tieteelliset nimet löytyvät tekstistä, sillä niillä pystyy helposti hakemaan myös englanninkielistä tietoa eri kasveista.

Pidetäänhän myös kynttilöitä silmällä, jotteivät kissaparat joutuisi viettämään jouluaan kaljun rotanhännän koristamana.