Yleistä tauriinista
Usein aminohappojen ryhmään luettava
tauriini on yksi kissalle välttämättömimmistä päivittäin
saatavista ravinnon partikkeleista. Muista aminohapoista poiketen
tauriini ei sisällä karboksyyliryhmää, vaan se on korvattu
rikkisidoksella. Vapaasti kehossa liikkuva tauriini onkin tarkemmin
aminosulfonihappo (rikki, S, sulphur), eikä se muiden aminohappojen
tavoin toimi proteiinien rakennuspalikkana.
Monet eläimet, ihminen mukaan lukien,
pystyvät kehossaan muodostamaan jonkinmoisia määriä tauriinia
kysteiinistä ja metioniinistä (molemmat aminohappoja). Kissalta
tähän tarvittava entsyymitoiminta puuttuu tai se on liian vähäistä,
ja koska se ei siten voi syntetisoida tauriinia itse, on sen saatava
kaikki elimistön tarvitsema tauriini ravinnosta.
Tauriinia ei ole kasviperäisessä materiaalissa, lukuun ottamatta joitakin merileviä, mikä yhtenä seikkana tukee kissan ravinnon eläinperäisyyden maksimointia.
Maltillisestikin kypsennettäessä
tauriinista voi tuhoutua jopa kaksi kolmasosaa, joten vaikka
valkuaisaineiden sulavuus saattaisikin kypsennettynä olla raakaa
parempaa, ei kissan ravintoa kannata missään nimessä kypsentää,
poissulkien loisvaaran eliminoimiseksi kypsennettävä riista sekä
järvi- ja murtovesikala. Kypsennysmetodilla on myös väliä:
tutkimusten mukaan paistaminen hävittää vähemmän tauriinia, kuin
keitäminen.
Pakastuksen vaikutus tauriinin tuhoutumiseen on puheenaiheena niin Internetissä kuin kirjalisuudessakin, mutta ilmeisesti yhtään oikeaa tutkimusta ei aiheesta ole. Oletettavasti järkeviä aikoja pakastettaessa tauriinia ei juurikaan lihasta katoa.
Tauriinin tehtävät elimistössä
Tauriini yhdistetään useimmiten
lähinnä sydämeen ja näkökykyyn, mutta sen tehtävä elimistössä
ei ole aivan niin yksinkertainen:
Tauriini osallistuu lihaksiston
sähköiseen toimintaan, eli toisin sanoen hermoimpulssien kulkuun
ja sitä kautta lihassupistuksien syntyyn. Tämä selittääkin jo
jatkuvasti sykkivän sydämen runsaan tauriinipitoisuuden, sekä
sen, miksi sen määrä hermoston keskuksessa, aivoissa on myös
varsin suuri. Lääkinnällisesti tauriinilla on saatu hyviä
tuloksia esimerkiksi epilepsia- ja muiden aivoperäisten kohtausten
hoidossa, samoin sillä voidaan hoitaa myös mm rytmihäiriöitä.
Tauriini on vahva antioksidantti,
ja esimerkiksi silmässä sitä esiintyy runsaasti verkkokalvolla,
jossa se suojaa valoärsykkeitä vastaanottavaa elintä,
fotoreseptoria. Tauriini parantaa mm hämäränäköä ja vaikuttaa
myös silmästä lähtevien näköaistimuksien kulussa silmästä
aivoihin.
Tauriinin uskotaan vaikuttavan
solun aineenvaihduntaan, ja esimerkiksi natriumin ja kaliumin, ehkä
myös kalsiumin ja magnesiumin, kulun säätelyyn solusta sisään
ja ulos.
Ruoansulatuselimistössä tauriini
näyttelee tärkeää osaansa sapessa, jossa se on osana
sappinesteen suoloja. Sapen suolat edistävät rasvan pilkkoutumista
ja siten rasvan sekä rasvaan sekoittuneiden molekyylien
imeytymistä, sillä ne heikentävät rasvan pintajännitystä ja
helpottavat haiman erittämän lipaasi-entsyymin pääsyä käsiksi
ravinnon molekyyleihin.
Tauriinin puutos
Tauriinin puutos saatetaan aiheuttaa
esimerkiksi syöttämällä kissalle runsaasti kasvimateriaalia
sisältävää, kypsennettyä kotitekoista ruokaa ilman
lisäravinteita, tai pahimmillaan tarjoamalla kissalle perunamuusia
ja nakkikastiketta. Markettinaksuja ja -mössöjä ei tässä kohtaa
voi vetää esiin heikkona tauriininlähteenä, sillä teollisiin
ruokiin lisätään tauriinia elimistön tarpeen tyydyttämiseksi.
Tauriinin puutos aiheuttaa aikuisella
kissalla näkökyvyn heikentymistä, sydänlihaksen heikentymistä ja
sitä myötä myös rytmihäiriöitä. Tauriinin jatkuva puutostila
johtaa lopulta sokeuden ja sydänlihassairauden kautta kissan
kuolemaan.
Tiineen naaraan tauriininsaannista
tulee huolehtia, sillä tauriininpuutos aiheuttaa pentujen
kohtukuoleman tai vähintäänkin pentujen aivojen vaillinaisen
kehityksen muiden kehityshäiriöiden siivittämänä. Myös naaras
voi kärsiä näkökyvyn heikentymisestä ja sydänlihaksen
rappeutumisesta. Tauriinia välittyy
myös emonmaitoon, joten tauriininsaannin kohonnut tarve on otettava
huomioon myös imetysaikana, pentujen jo synnyttyä.
Tauriinin tarve
AAFCOn Eurooppalainen vastike FEDIAF
(The European Pet Food Industry Federation) antaa taulukoissaan
tauriinin tarpeeksi aikuiselle kissalle 0,20g/100g ravinnon
kuiva-ainetta
pennulle tai tiineyteen 0,25g/100g
ravinnon kuiva ainetta.
AAFCOn taulukon mukaan molempien
minimitarve on 0,2% kuiva-aineesta laskettuna, eli 0,2g/100g. Samoin
FEDIAFin pentutarve voidaan ilmaista 0,25%
Jos aikuinen kissa syö päivässä
noin 100g lihaa ja luita, joista kosteutta on ehkä 60% saa se
kuiva-aineena ravintoa 40g. Tällöin tauriinin saantitarve lasketaan
seuraavalla kaavalla:
kun aikuisen kissan tulee saada
tauriinia 0,2% kuiva-aineesta, niin 40g päivä annoksesta sitä
tulee olla
40g x 0,002 = 0,08g eli 80mg
kun pennun tai tiineen kissan tulee
saada tauriinia 0,25% kuiva-aineesta, niin 40g päiväannoksesta sitä
tulee olla
40g x 0,0025 = 0,1g eli 100mg
Tässä
esimerkissä 100g on vain esimerkkimääränä helpottamassa laskua,
mutta lasketaan vielä Pennin tauriinintarve 140g päivittäisellä
ruoka-annoksella ja tuolla max 60% nestemäärällä:
kostea ruoka g x ravinnon kuivuus% =
kuiva-aine g
140g x 0,4 = 56g
kuiva-aine g x tauriinin tarve% =
tauriinin tarve g
56g x 0,002 = 0,112g eli 112mg
Pennin päivittäinen tauriinintarve on
siis 112 mg. Tämä määrä on tavoitteellinen, sen ylitys ei
haittaa mitään, sillä varsinaista yliannostusta tauriinista ei voi
saada. Lasketaanpa heti millaisen määrän tauriinia Penni saa
päivittäisestä Multicat-annoksestaan:
Tauriinia Multicatissa 62mg/1g ja yksi
tabletti painaa 0,4g. Saantisuositus aikuiselle 1 tbl/2kg eli
lasketaan alemman kokonaisten tablettien määrän mukaan: 5kg
Pennille 2 tbl = 0,8g
Päiväannoksessa tauriinia 62mg x 0,8
= 49mg → Penni saa Multicatista 49mg tauriinia päivittäin, eli
saantisuosituksesta puuttuu (112-49=) 63 mg tauriinia.
Käytännössä ohjeen mukainen
Multicat annos sisältää siis puolet aikuisen kissan päivittäisestä
tauriinintarpeesta.
Sitten tauriinin sisältöihin lihassa:
Alla olevasta taulukosta näkee
muutamien perusraaka-aineiden tauriinipitoisuuksia. Määrät on
ilmoitettu milligrammoina tuhatta grammaa kohti, ja määrät on
laskettu kosteasta materiaalista, ei kuiva-aineesta.
Lähde Mg/Kg
| Kanan rinta |
159 |
| Kananlihan keskiarvo |
1004 |
| Kanan sydän ja maksa mix |
1179 |
| Naudanlihan keskiarvo |
430 |
| Naudan jauheliha 25%
|
283 |
| Naudan maksa |
688 |
| Lampaan koipi |
473 |
| Atlantin villi lohi |
1300 |
| Tonnikalan lihan keskiarvo |
1999 |
Olen hieman harmissani, sillä tämäkään
lähde, eikä yksikään muista löytämistäni, anna mitään arvoa
pelkälle kanan sydämelle: se kuitenkin on se kaikkein parhaana
pidetty tauriinin lähde! Tutkimuksen mukaan, kuten taulukosta näkyy,
myös merikala on erittäin hyvä lähde tauriininsaannille. Kalaa
tulisi kuitenkin syöttää maksimissaan kerran viikossa, sillä sen
käsittely syö kehon E-vitamiinivaroja. Mikäli kala on jatkuva, iso
osa ruokavaliota, tulisikin rasvaisten kalojen ohella tarjota
lisäravinteena E-vitamiinia. Toinen kalan haittapuoli on
tiaminaasientsyymi, joka tuhoaa tiamiinia, B1-vitamiinia, joten myös
sen saannista tulee kalaa syövien kissojen kohdalla huolehtia.
Jotta Pennin
tauriininsaanti olisi turvattu, tulee hänen saada Multicatista
saatavan 49 milligramman annoksen lisäksi 63 milligrammaa tauriinia
päivittäin. Koska hänen pääasiallinen ravinnonlähteensä on
broilerin liha (1/3) ja broilerin elimet (1/3), voimme laskea
tauriinin saannin ravinnosta käyttämällä seuraavia lähtötietoja:
-Päiväannos 140g,
josta 1/3 on 47g.
-Broilerin lihasta
tauriinia saa keskiarvoisesti 1004mg kilosta lihaa, eli noin
milligramman grammasta.
-Broilerin
sydämestä ja maksasta tauriinia saa 1179mg kilosta, eli noin 1,2mg
grammasta.
Lihasta saadaan
siis päiväannokseksi 47 x 1mg = 47mg
Elimistä saadaan
päiväannokseksi 47 x 1,2mg = 56mg
Yhteensä 2/3
päivän ruoka-annoksesta antaa tauriinia noin 103mg. Koska
ravinnosta 1/3 koostuu vielä luisesta lihasta, voidaan arvioida,
että tauriininsaanti täyttyisi ilman ravintolisiäkin. Kuitenkin,
otan mielummin varman päälle, kuin aiheutan puutostiloja.
Monivitamiinivalmisteena käyttämäni
Multicatin ohjeenmukaisella annostuksella edes rasvaliukoisten
vitamiinien liikasaantia ei tarvitse pelätä. Monivitamiinin voi
siis huoletta antaa varmistamaan vitamiinien, kalsiumin ja tauriinin
saantia.
Tiivistettynä:
Tauriini on
kissalle välttämätön, ravinnosta saatava aminohappo, sillä se
ei voi muodostaa sitä kehossaan lainkaan, tai ainakaan riittäviä
määriä.
Tauriinia
esiintyy lihassa, elimissä sekä hermostossa, etenkin sydämessä
sekä aivoissa. Mitä enemmän lihas tekee töitä, sen enemmän se
oletettavasti sisältää tauriinia. Kasvikunnasta vain merilevät
sisältävät mitattavia määriä tauriinia.
Saantitarve on
aikuisella kissalla vähintään 0,2% päivittäin nautitun ravinnon
kuiva-ainemäärästä. Pennun ja tiineen tai imettävän emon tarve
on vähintään 0,25% ravinnon kuiva-aineesta.
Tauriini alkaa
tuhoutumaan kuumennettaessa, joten liha tulisi syöttää
mahdollisimman raakana. Kypsennettyä, kotikutoista ravintoa on hyvä
höystää tauriinilisällä sen riittävän saannin
varmistamiseksi.
Tauriinin
puutos aiheuttaa näkökyvyn heikentymistä ja lihasten, erityisesti
sydänlihaksen, toimintahäiriöitä. Jatkuva alisaanti tarpeeseen
nähden on letaalia.